Olen nyt ollut ihan överilihotuskuurilla perjantaista asti elikkä kolme kokonaista päivää. Vatsa on turpea ja olo kun puutiaisella, mutta minähän syön!! Ehkä lihominen onkin ihan tervetullutta. Ehkä se tekee minusta hiukan vähemmän luisevan ja muodokkaamman.

Nytki on taas kamala nälkä (maha venyy nopeasti kun vain alkaa syömään), joten en kerkiä kamalasti kirjoittamaan, mutta kunhan tulin tiedottamaan että yritys on kova ja toivokin taas vaihteeksi korkea.

Ehkä oli ihan hyvä että lääkärini sanoi napakasti painostani. Nyt ainakin tajuan tehdä asialle jotain.

Kunpa vai tästä kaikesta olisi vielä tulevaisuudessa edes pientä apua tähän suureen asiaan.

Tänään puhuttiin äitinikin kanssa lapsesta. Selattiin kuvastoa ja mietittiin mitä kaikkea hankittaisiin sille. Kyllä olisit enemmän kuin tervetullut jo kotiin pienoinen. Minä kaipaan sinua ihan kamalasti. Isikin kaipaa vaikkei sitä suoraan sanokaan. Ajattelen sinua joka ilta kun suljen silmäni. Minä odotan sinua.