Tänään ne menkat sitten viimeinkin tulivat, lähes kaksi viikkoa tuon masentavan negatiivisen raskaustestin jälkeen. Antakaa minulle anteeksi, en ole jaksanut kirjoittaa mitään tänne vähään aikaan. Olen halunnut vain levätä ja sulkea koko lapsen yrittämisen pois mielestäni. Tänään täti siis tuli ja olin jo oikeastaan odottanutkin niitä, että pääsisi soittamaan hoitajalle ja kysymään jatkoa sitten... Vähän taisi vihjata että tässä kierrossa ei yritettäisi... Toivon että ymmärsin väärin. Tahdon päästä yrittämään vain lisää, jotta olisi mahis onnistua.

Mahdollisuus. Sekin riittäisi nyt minulle! Yksi kypsyvä ja sitten pliis myös irtoava munasolu, rakastelua oikeina päivinä ja sitten toiveikasta odottelua. Viimeksi epäilin ovuloimattomuuttani jo heti kun sen oviksen olisi pitänyt olla. Ehkä se oli naisen vaistoni. Ehkä tavallaan tiesin että se ei irrnonnut.

En jaksaisi edelleenkään kirjoittaa oikein mitään. Olen vähän väsynyt ja huimailee, nuo kuukautiset sen kai aiheuttavat. Voisinpa melkein mennä nukkumaan tai jotain. Huomenna koitan soittaa lapsettomuuspolille ja ottaa taas asioista selvää.